Urheilulaji vaikuttaa nilkan ja jalkaterän käyttöön. Artikkelissa käsittelen esimerkein aihetta.
Jalkaterä ja nilkka toimivat suhteessa alustaan mukautuen siihen ja tuottaen voimaa sitä vasten. Urheilulajista tai aktiviteetista riippuen jalkaterän ja nilkan toiminta voi vaihdella. Esimerkiksi kestävyysjuoksijan ja jalkapallopelaajan lajisuoritteet vaihtelevat, niin myös nilkan ja jalkaterän toiminta ja alueelta vaadittavat ominaisuudet. Biomekaanisesti kummassakin tarvitaan vahvaa nilkan ja jalkaterän toimintaa.
Jalkapallopelaajan lajisuorite pelin aikana sisältää suunnanmuutoksia, hyppyjä, hypystä laskeutumisia, kamppailutilanteita ja kiihdytyksiä juosten. Nilkan ja jalkaterän toiminta on kyseisessä lajissa hyvin monipuolista. Jalkapalloilijan peliasento ja suoritukset pelin aikana tapahtuvat pääosin päkiän kautta eli hyödyntäen jalkaterän etuosaa.
Kestävyysjuoksijan lajisuoritteessa korostuu kestävyysominaisuuksien lisäksi nilkan ja jalkaterän osalta pohjelihaskompleksin tehokas ja taloudellinen käyttö. Yksilön juoksutekniikka vaikuttaa osaltaan siihen, miten jalkaterä ja nilkka toimii askelsyklin aikana.
Urheilu- ja rasitusvammat kohdistuvat suurilta osin tuki- ja liikuntaelimistöön eli luihin, niveliin, jänteisiin tai nivelsiteisiin (Walker 2014). Toisteiset lajisuoritukset rasittavat tiettyjä lihasryhmiä ja lihastyötavat saattavat pysyä pitkälti samanlaisina lajisuorituksissa. Jalkapalloilijan ja kestävyysjuoksijan urheilu- ja rasitusvammat saattavat kohdistua nilkan ja jalkaterän osalta esimerkiksi akillesjänteeseen, peroneusjänteen ongelmiin tai jalkapohjan kalvojänteen kipuiluun.
Omaan ammattitaitoon kuuluu tunnistaa mahdollinen alaraajan tuki- ja liikuntaelinvaiva. Yksilöllisesti suunniteltava kuntoutusjakso voi sisältää esimerkiksi alaraajan toiminnan harjoittamista vastaamaan lajissa tarvittavia ominaisuuksia, mitä itse lajisuoritteet eivät suoraan kehitä.
Lähde
Brad Walker. Kinesioteippaus: Marko Grönholm, Mikko Salminen, Iivo Wegelius ja Björn Larsson. Urheiluvammat- ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. Sivu 9. VK- Kustannus Oy 2014. 1. painos.