Jalkapohjan kipu- yleiseen vaivaan yksilöllinen hoito
Jalan plantaarisen puolen kipu on yleinen alaraajan tuki- ja liikuntaelinvaiva, ja siitä kärsiviä on arvioitu olevan 4-7% väestöstä. Jalkapohjan kipua koetaan kaikissa ikäryhmissä aktiivisuutasosta riippumatta. Juoksuun liitettävien alaraajavaivojen osalta jalkapohjan kivun on arvioitu kattavan noin 8% vammoista (1). Usein kivun taustalla on jalkapohjan kalvojänteen (aponeurosis plantaris) rappeuma (2). Tyypillinen oireilu on jalkapohjassa kantaluun kohdalla mediaalisesti ja kipu aamun ensiaskeleissa sekä kipu alaraajojen kuormituksen aikana ja jälkeen. Oireilu on usein kroonista voiden kestää yli vuoden. (1,3,15) Jalkapohjan kivun hoitaminen terapian keinoin on ensisijaista ja hoidon sisältö rakentuu yksilöllisesti.
Artikkelissa tarkastellaan jalkapohjan kalvojänteen rakennetta, toimintaa, hoitokeinoja ja jalkapohjan kivun aiheuttajia.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliiton (SJJL) jäsenlehdessä Podoprintissä (nro 4/2023).
Jalkapohjan kalvojänne rakenteena
Jalkapohjan kalvojänne (aponeurosis plantaris) kiinnittyy plantaarisesti kantaluun kyhmyyn ja kiinnittyy jalkaterän etuosassa varpaiden proksimaaliseen niveleen. Kalvojänne voidaan jakaa mediaaliseen, sentraaliseen ja lateraaliseen osaan. Pääasiassa tyypin- I kollageenista muodostuva kalvojänne on elastinen sekä vetolujuudeltaan vahva rakenne kollageenisäikeiden järjestäytyessä longitudinaalisesti jalkapohjaan. (4) Aponeurosis plantaris toimii mediaalisella puolella isovarpaan loitontajalihakselle sekä lateraalisesti V-varpaan loitontajalihakselle kiinnityspisteenä. Chen tutkimusryhmineen toteavat myös jalan plantaarisista lihaksista ainakin varpaiden lyhyen koukistajalihaksen kiinnittyvän tiukasti jalkapohjan kalvojänteeseen. (5) Jalkapohjan kalvojänne on jalan pitkittäisen kaarirakenteen tärkein passiivinen tukirakenne. Jalkapohjan kanta-veneluuside sekä pitkä jalkapohjaside antavat lisätukea jalalle. (6) Jalkapohjan kalvojänne tarjoaa myös osaltaan suojaa jalan plantaarisille rakenteille kuten hermoille, lihaksille sekä verisuonitukselle (7).
Niin kutsuttu vinssimekanismi (windlass) kuuluu oleellisesti jalan ja kalvojänteen toimintaan liikkuessamme. Kalvojänne kiristyy pääasiassa I-tyvinivelen (I MTPJ) dorsaalifleksoituessa nostaen jalan pitkittäisiä kaaria, inversoi alemman nilkkanivelen sekä lukitsee jalan keskinivelistön. Vinssimekanismi mahdollistaa osaltaan jalan alueelta tehokkaan voimantuoton liikkeeseen.
Plantaarinen faskiopatia yleinen vaan ei ainut kantapääkivun syy
Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemassa tautiluokitusjärjestelmässä ICD-10:ssä koodilla M72.2 viitataan plantaarifaskiittiin sekä sidekudoksen liikakasvuun viittaavaan kiputilaan (fibromatoosi). Traumaattisen kalvojänteen repeämän esitetään oireilevan tyypillisesti distaalisemmin, noin 2-3cm kantaluusta, kun taas plantaarisen faskiopatian kalvojänteen kiinnityskohdassa. (2,8) Aponeurosis plantariksen anatominen rakenne huomioiden voi oireilua olla myös faskiopatiana distaalisemminkin jalkaterässä. Suurentuneen painoindeksin on tunnistettu olevan merkittävä riskitekijä kiputilalle (3,14,15). Tyypillinen oireilu plantaarisessa faskiopatiassa on jalkapohjassa kantaluun kohdalla mediaalisesti tuntuva kipu ajoittuen aamun ensiaskeleisiin sekä alaraajaa kuormittavaan aktiviteettiin. Myös pitkän paikallaanolon jälkeen liikkeellelähtöön liittyvä kipu on tyypillistä vaivalle. (3,12)
Kuvantamistutkimuksissa on todettu jalkapohjan kalvojänteen paksuuntuneen kantaluun kiinnityskohdassa noin 4 millimetriä niillä ihmisillä, joilla kipu on kroonistunut (12). Kivun syy ei suinkaan aina ole kalvojänteessä; taustalla voi vaikuttaa perussairaus kuten diabetes tai verenkierrollinen häiriö, mikä aiheuttaa kipua kantapäähän ja sen läheisyyteen (13). Jalan takaosan plantaarisen kivun taustalla voi olla kantaluun rasitusmurtuma, mikä oireilee lopulta myös levossa ja kovalla alustalla kulkiessa sekä kantapää saattaa turvotella (9).
Kivun ollessa polttavaa tai pistelevää sekä tunnottomuuden kokeminen kantapäässä voivat viitata hermoperäiseen oireiluun. Taustalla voi olla rasituksen lisäys, leikkaus tai trauma, mikä aiheuttaa painetta n. tibialikseen ja sen haarautuviin osiin aiheuttaen kipua ym. hermo- oireita kantapäähän. (9,10) Myöskin selän alueelta lanne- ja ristipunoksen säteilykipu distaalisesti alaraajaan on mahdollista (9).
Kantaluun rasvapatjan ongelmaan viittaava kipu saattaa olla palpoitavissa kantaluun päältä. Asiakas voi kuvailla kivun esiintyvän paljain jaloin kävellessä tai kovalla alustalla kulkiessa. On hyvä huomioida myös ihomuutokset tutkittaessa kantapääkipua; esimerkiksi syylä voi aiheuttaa toimintakykyä alentavaa oireilua (9).
Jalkapohjan kalvojänteen kivun hoidosta
Ensisijaisesti plantaarinen faskiopatia on hoidettavissa terapian keinoin ja erilaisia hoitointerventioita on laajalti. Jalkapohjan kalvojänteen ongelman hoitaminen on pitkäjänteistä: oireilua voi olla vielä vuoden jälkeenkin oireilun alusta. (1,3,14)
Hiljattain julkaistussa kantapääkipua ja hoitoa koskevassa tutkimuksessa tutkimusjoukko jaettiin kolmeen ryhmään hoitointerventioiden perusteella: kaikille kolmelle ryhmälle annettiin käyttöön silikonivalmisteinen kantapehmuste sekä tietoa vaivasta. Kaksi ryhmää sai harjoiteohjauksen, joista toiselle ryhmälle annettiin lisäksi vielä kortisonipistos jalkapohjaan. Merkitsevää eroa hoitointerventioiden vaikuttavuudesta ei todettu 12 viikon seurannan jälkeen ryhmien välillä. (11)
Näytön mukaisista tehokkaista keinoista, terveydenhuollon ammattilaisten haastatteluista ja asiakkaiden kokemuksista kootun tutkimuksen mukaan asiakasohjaus, kantakalvon venytys ja teippaus nousivat niin kutsutuksi ydin lähestymistavaksi hoitaa plantaarista faskiopatiaa ensimmäisen neljän viikon ajan (1). Edellä mainittujen lisäksi muun muassa tukipohjallisista, shockwawe- paineaaltohoidosta, terapeuttisesta harjoittelusta, kuivaneulauksesta (dry needling) ja manuaalisesta terapiasta on tutkimuksellisesta näyttöä. (1,3,14)
Tutkimuksien tarkoituksena ei ole antaa valmiita protokollia tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitamiselle. Hoitojakso ja sen sisältö rakentuu aina yksilöllisesti asiakkaan ja terapeutin asettaessa yhdessä tavoitteet hoidolle. Jalkaterapeutin tehtävänä on tunnistaa reunaehdot terapialle ja sen sisällölle sekä yhteistyössä asiakkaan kanssa työskennellä kohti asetettuja tavoitteita realistisella otteella.
Jalkaterapeutin tehtäväksi jää myös pohtia esimerkiksi seuraavaa: Jos kohonneen painoindeksin tiedetään olevan merkittävin yksittäinen tekijä jalkapohjan kalvojänteen kivulle, niin miksi oireilu, jos näin on, esiintyy vain toisessa jalassa?
Lähteet:
- Morrisey D,Cotchett M, Said J’Bari A, Prior T,Griffiths I,Rahleff M,Gulle H, Vicenzino B, Barton C: Management of plantar heel pain: a best practise guide informed by a systematic review, expert clinical reasoning and patient values. Br J Sports Med 2021; 55: 1-12
- Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman hoito.Duodecim 2012;128 (17): 1777-85. Kaikkonen M, Joukainen A, Sahlman J. Internet lähde. https://www.duodecimlehti.fi/duo10470. Luettu. 2.11.2023
- Rhim H, Kwon J, Park J, Borg-Stein J, Tenforde A: A systematic review of systematics reviews on the epidemiology, evaluation, and treatment of plantaris fasciitis. Life 2021;11
- Biomechanics of Plantar fasciitis: Physiopedia. Internet- lähde. Luettu 7.11.2023
- Chen D, Li B, Aubeeluck A ym.:Anatomy and Biomechanical Properties of the Plantar Aponeurosis: A Cadaveric Study. Plos one 2014; 9:1
- Gilroy A, MacPherson B, Ross L. Atlas of anatomy, Second edition. Thieme 2012: 435
- Physiopedia: Plantar Aponeurosis. Luettu 20.10.2023. Internet-lähde. https://www.physio-pedia.com/Plantar_Aponeurosis
- Internet- lähde. https://icd.who.int/browse10/2019/en#/M72.2. Luettu 9.11.2023
- Tu P, Bytomski J: Diagnosis of heel pain: American family physician 2011; 84: 911
- Martti Vastamäki: Alaraajan hermopinteet. Suomen Lääkärilehti 2004; 59 (24) 2493-2498. Internet lähde.https://www.kaypahoito.fi/sll21362. Luettu 9.11.2023
- Riel H, Vicenzino B, Olesen J,Jensen M, Ehlers L,Rathleff M:Does a corticosteroid injection plus exercise or exercise alone add to the effect of patient advice and a heel cup for patients with plantar fasciopathy? A randomised clinical trial. Br J Sports Med 2023; 57
- McMillan A, Landorf K, Barrett J, Menz H, Bird A: Diagnostic imaging for chronic plantar heel pain: a systematic review and meta-analysis. Review. Journal of foot and ankle research 2009; 2:32.
- Diabetesliitto: Mikä jalkojani vaivaa? Verkkosivusto: https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/maailman_diabetespaiva/maailman_diabetespaiva_2018_mita_jaloillesi_kuuluu/jalkojen_oireet. Luettu 10.11.2023.
- Martin R, Davenport T, Reischl S,Mcpoil T, Matheson J, Wukich D, Mcdonough C: Heel Pain-Plantar fasciitis: Revision 2014. Clinical Practise linked to the International classification of functioning disability and helath from the orthopaedic section of the American physical Therapy Association. J Orthop Sports Phys Ther. 2014;44:8
- Hamstra-Wright K, Bliven K, Curtis Bay C,Aydemir B: Risk Factors for Plantar Fasciitis in Physically Active Individuals: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports Health 2021; 13:302& 296-297.
Onko tämä vain asiantuntijoille? Tavikselle liikaa latinankielisiä sanoja, ”Hiljattain julkaistussa kantapääkipua ja hoitoa koskevassa tutkimuksessa tutkimusjoukko jaettiin kolmeen ryhmään hoitointerventioiden perusteella: kaikille kolmelle ryhmälle annettiin käyttöön silikonivalmisteinen kantapehmuste sekä tietoa vaivasta” esimerkki melko pitkästä lauseesta , jossa ennen loppuun pääsyä unohtuu mistä puhutaan. Muuten hyvä juttu 🙂
Hei ja kiitos palautteesta!
Artikkeli tosiaan sisältää paljon ammattisanastoa, teksti julkaistu alunperin alan ammattilehdessä. Luettavuuden kannalta paikka paikoin yleiskielen käyttöä voisi harkita käytettävän enemmän. Hyvä pointti tuo lauserakenne ja sen pituus, otetaan kehitysehdotus ehdottomasti korvan taakse!